Äh, taas tullut niin pitkä tauko kirjottamisessa.
Mulla on voimat ihan lopussa, päivät menee maatessa sängyssä enkä jaksa enää edes nousta sängystä ylös. Oon yrittäny silti raahautua lenkille joka päivä. Tänään en jaksanut, oli yksinkertaisesti niin heikko olo.
Syömiset menee niin ja näin. En oo jaksanu kytätä kaloreita ihan kauheesti,mut yritän pitää syömiset niin minimissä ku mahollista.
Tää on oikeesti ihan paskaa. Mun elämässä ei oo mitään rytmiä, ainut asia joka kontrolloi mua on syömishäiriö. Masennus siinä sivussa.
Oon yöt päivät yövaatteissa koska en jaksa vaivautua vaihtamaan vaatteita. En jaksa käydä pihalla. En oikeasti edes muista millon viimeksi kävin suihkussa. Jos mä huomenna jaksaisin.. vaikka tiedänkin että huomenna on samanlainen päivä tai sitten vielä kauheampi.
Paino tippuu. Mä oon iloinen. Kukaan ei pysäytä mua koska mä itse päätän mitä mä teen vartalolleni.
Äiti on töissä seuraavat päivät, mä voin paastota kokoajan. Oon surullinen ja iloinen yhtäaikaa.
Kuinkahan kauan mä kestän tätä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti