Viikon päästä on joulu. Ei mulla oo joulufiilis. Tällähetkellä voisin toivottaa jonnekkin kauas kaikki jouluhössötykset, jouluherkut, ja kaiken muun. Mua ihan oikeesti pelottaa. Miten mä selviän joulusta? Mä en saa syödä samallain ku viimevuonna. Mä muistan sen olon. Mä itkin ahdistusta jouluna monena päivänä, koska en sitten osannut lopettaa syömistä ajoissa.
Tänään aamulla oli psykologi. Pitkästä aikaa. Olikohan siitä edellisestä kerrasta jo ainakin yks ja puol kuukautta. Mä silti menin sinne, vaikka en aikonut. Olihan mun pakko mennä kun äiti mut sinne vei, en mä enää päässyt livistämään.. Mä en kuitenkaan oikeen osannu sit sanoo mun olosta mitään. En mä osannut sanoo, että en jaksa enää elää. En mä osannut sanoa, että toivon ettei seuraavaa kertaa ikinä tule, toivon, että mä olen kuollut kun seuraava kerta koittaa.
Mä eilen juttelin mun siskojen kanssa. Mä kysyin niiltä, että mitä jos mä kuolisin. Mä kysyin mun isosiskolta, että mitä se tekis jos mä kuolisin. Se sano, että se kuolis perässä.
Mua pelottaa elää. Mua pelottaa olla yksin omassa huoneessa mun ajatusten kanssa. Mua pelottaa mennä kouluun, mua pelottaa olla ihmisten ilmoilla. Mua pelottaa että mä vaan romahdan.
Mulla ois paljon muutakin kerrottavaa, mut tuntuu ihan epäolennaisilta asioilta. Mä taas itken samalla kirjottaessani tähän. Mä oon ihan oikeesti ihan hirveeeeen väsynyt.
.jpg)
.jpg)