Tänään olis ollu terapia mut mä jätin menemättä koska en heränny taaskaan
Mun elämä on jotenki ihan tyhjää. Tyhjää tyhjää.
Oon tyhjä sisältä, mun kuori näkyy vaan ulospäin.
Alotin tänää kymmenen päivän paaston ja mä aion onnistua. Eka päivä takana eikä tunnu missään. Oksettaa mutta kaikki menee ohi enkä mä tunne enää nälkääkään parin päivän päästä.
Oon makoillu vaan koko viikon enkä oo tehny mitään, en oo käyny ees pihalla ja nää seinät kaatuu päälle, mä en saa itteeni taaskaan ylös elämään
en jaksa nousta sängystä en jaksa liikkua en jaksa syyä en jaksa tehä mitää en jaksa elää
Mun sisko näki tänään sitä terkkaria jonka kans kävin juttelee koko yläasteen ajan. Se oli kysyny et mitä mulle kuuluu ja sisko oli kertonu et oon ollu tammikuun alusta sairaslomalla. R oli kertonu et se on ajatellu mua paljon ja miettiny et miten mulla menee nykyään.. se oli niin ihana ihminen, mä haluisin joskus taas nähä sitä ja jutella sen kans.
En oo saanu taaskaan nukuttua ja mun pää meinaa räjähtää tästä kaikesta.
Mun on vaan niin paha olla. NIIN PAHA OLLA
Maanantaina ois lääkäri taas jos oon enää hengissä sillon
Mä en jaksaisi enää. Oikeesti.
Mä vihaan itteeni niin paljon etten enää jaksa näitä ajatuksia enkä mitään muuta. Haluun näistä läskeistä eroon just nyt. Mä aion päästä siihen tavotteeseen. Mä PÄÄSEN siihen. Mä kuolen vaikka nälkään mutta mä en aio luovuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti