dying

Otsikko kertoo kaiken. Kaikki yksinkertaisesti menee päin persettä. Puhelin hajos, sinne meni whatsapit, kikit ja muut. En yksinkertasesti vaan pärjää ilman sitä. Ei mitään tietoo millon saan uuden puhelimen.

Ahistaa ihan kamalasti, kaikki kaatuu päälle, tuntuu etten jaksa enää mitään. Psykologi oli peruttu tältä viikolta ja ensviikollaki on menoja etten voi mennä. En voi ees perua sitä, ei oo sitä puhelinta. Siinä puhelimessa oli muuten kaikki tärkeet muistutukset ja niin edelleen. Mua ei saa kukaan kiinni mistään. En tiiä ees millon seuraava aika, seki oli puhelimeen merkattu. Ei se voi ees soittaa mulle. Ei oikeesti haittaa. Kaikki luulee et mä oon kuollu. Vois poistaa fb:n  ja kaikki niin kukaan ei sais mua mistään kiinni.

Mulla on kokoajan paha olo, en halua syyä mitään. Maanantaina kalorit 200, tiistaina 320 tänään en tiiä varmaan alle 300 kuitenki. Paino tippuu ja minä hymyilen.

Okei, en oikeesti hymyile. En halua syödä mitään, en saa syödä ruokaa. Ruoka saastuttaa mun kehon ja imeytyy rasvaksi ja läskiksi jokapuolelle. Unettomutta on taas ihan  liikaa ja valvon joka yö. Ja
koulussa keskittymiskyky ihan huono ja kaikki menee perseelleen. Nukun tunnilla. Ruokatunnilla. Bussissa. Joka paikassa, koska oon niin  väsyny tähän kaikkeen.
Haluan pois, haluan pois. Tappakaa joku mut. Tai sit teen sen ite.


Elämä tällähetkellä on niin syvältä ettei enempää vois olla.
Toivottavasti teillä menee paremmin.