Kävin tänään shoppailemassa. Ostin itselleni vaa'an. Mä tiedän, että se kiskoo mua syvemmälle tän sairauden syövereihin. Mutta nytpähän ainakin suunnilleen tiedän, että missä mennään. Kassalla ollut nainen katsoi mua vähän kummaksuen. Varmaan sekin kauhisteli mun läskejä. Luultavasti se oli helpottunut, että vihdoin alan tiukalle kuurille. Vielä kun saisin ostettua niitä nesteenpoistajia.
Mä joudun pitämään mun vaa'an piilossa. Äiti ei todellakaan saa tietää tästä.
Puntarin mukaan olen vielä ihan liian läski. Sen mukaan multa vois lähteä 15 kiloa. Mä lupaan, että ne kilot lähtee.
Mä olen jotenkin muuttunut. Ennen mä viihdyin isoissa kaveriporukoissa, mutta nykyään kierrän ne kaukaa. Mulla on ainoastaan yksi kaveri, jonka kanssa voin olla vapaasti. Mua pelottaa, että karkotan kaikki ihmiset ympäriltäni tällä käytöksellä. Sitten mä olisin ihan yksin. Mä tiedän, että olen töykeä, kun en vastaa viesteihin enkä puheluihin. Mutta mun voimat ei riitä siihen.
Mä en jaksa. Haluaisin vain makoilla sängyssä. Ja itkeä.
Mun päätä särkee. Oksettaa. Oon tänään syönyt kaksi kertaa. Ananasta ja viinirypäleitä, ja yhden näkkärin. Ilman voita tietenkin. Olisin voinut paastota koko päivän. Mun olisi pitänyt paastota.
En ansaitse ruokaa. Oon niin läski lehmä.
Kuinkahan paljon painaa 'helvetin läski' ?
VastaaPoistaHarmi, että sorruit ostamaan puntarin. Niin kuin itsekin sanoit, sairastut vaan pahemmin. Toivon, ettet kauheasti sais itkukohtauksia siitä, jos jonakin seuraavana päivänä paino onkin +100g. Silloinkaan se ei ole mitään painon nousua, vaan ihan normaalia heittelyä. Toivon, ettet panikoi.
Viisitoista kiloa on aika paljon...
Sä et saa tarpeeksi energiaa ruuasta, mitä syöt, joten ei ihmekään että väsyttää ja mieli on maassa. Ei ihme!!
En ehkä halua lukea tuota loppu postausta niin tarkkaan, koska siellä selkeästi puhuu syömishäiriö, etkä sinä tyttöseni itse. Mutta ihan sellasta vaan, että ruokaa ei tarvitse ansaita, vaan se kuuluu jokaiselle ihmiselle.
Usko pois, mä painan paljon. Hyvä vaan että ostin puntarin, että asiaan tulee muutos. Mä haluan kuollakseni painaa 15kg vähemmän. En yhtään tiiä, et mikä siinä on niin kiehtovaa, mutta ajatus on liian houkutteleva. 20kg ois vielä parempi..
PoistaMusta vaan tuntuu, etten mä ansaitse ruokaa. Ansaitsen ruoan vasta sitten, kun olen tavoitepainossani..
Yhdyn edelliseen kommenttiin että ruoka nyt vaan kuuluu kaikille ja muutenkin. Mulla on kyllä ihan samaa että oikeesti viihdyin isoissa porukoissa, mutta nyt on eri juttu. Koita nyt syödä enemmän, ihan totta sä tarvitset sitä :( <3
VastaaPoistaEn mä pysty. Jos syön vähänkään enemmän, se menee sitten ahmimisen puolelle. Ja sitten taas oksentamiseen. Ja sitä en halua.. mieluummin syön niin vähän että pysyn just ja just pystyssä. Muutenkin tiedossa on reissuja, jolloin joudun kuitenkin syödä enemmän.. mä vihaan ruokaa
PoistaMulta loppuu oikeasti sanat kun lukee sun postauksia.
VastaaPoistaItkettää, kun tuntuu etten pysty auttamaan sua mitenkään muuten kun näillä kommenteilla(aika laiha lohtu niistäkin) mut voimia sulle ihana <33
Kiitos ihana<3
PoistaKatot ittees jotenki tosi oudolla ja tuomitsevalla tavalla. Ei muut sua tuomitse : ). Olet tärkee, arvokas ja korvaamaton just sellasena kuin olet.
VastaaPoistaMä en näe itsessäni mitään hyvää..
PoistaMä voin niin samaistua tähän tekstiin. Sairauden myötä mulla huonontu välit tosi moniin, koska ei vaan voimat riittäny. Mäkään en koe ansaitsevani ruokaa, ja tuntuu ihan hirveeltä syödä - tosin silti mä vaan syön. Mutta aion vähentää nyt, todellakin. Voimia sulle!
VastaaPoistaMä tyhmä menin ostamaan vaa'an kortilla ja sit mun porukat ihmetteli et mitä mä oon menny ostaa clas ohlsonilta, kun ne katto mun tilitietoja ja siinä meni sitte se vaaka...
Voimia sullekin! Voi ei, mäkin ostin sen mun kortilla.. no toivottavasti ne ei tajua kattoo niitä mun tilitietoja.. mä en aio luopua mun vaa'asta..
Poistavoimia sulle ihanuus, ihan harmittaa kun en voi sua auttaa mitenkään :( <3
VastaaPoistaKiitos samoin <3
Poista